Mystic Waters Lace Shawl
Ohje: Anna Dalvi
Koko: korkeus 140 cm, leveys yläreunassa 250 cm
Lanka: Wetterhoffin Sivilla (30 % silkkiä, 70 % villaa, 50 g = 250 m), väri 924
Langankulutus: 260 g
Puikot: 3,5 mm
Huivihan oli syksyn mysteerihuiveja. Aluksi teinkin aina viikottaisen osuuden samantien, mutta sitten joulun alla tahti hidastui. En ole esitellyt huivia parin ensimmäisen vaiheen jälkeen, sillä kun silmukoita on tungettu 80 cm:n pyöröpuikolle lähemmäs 400, niin ei siinä voi kovin reteesti leväyttää työtä auki, että katsokaas tätä. Muutenkin pingotus on niin ratkaiseva osa pitsihuivien teossa, että puikoilla oleva työ näyttää joka tapauksessa enemmän tai vähemmän surkealta.
Päätin kuitenkin, että pääsiäiseksi huivi valmistuu, mutta tiukille ja jännäksi meni. Asiaan vihkiytymätön voi luulla, että neulomisessa ei kivin suurta dramatiikkaa voi olla, mutta siinä kyllä erehtyy. Viimeisen lankakerän huvetessa alkoi pulssi kohota. Ohjeen mukaan huiviin pitäisi mennä 1200 m lankaa, joten viisi vyyhteä Sivillaa eli 1250 m olisi pitänyt riittää. Olisi niin, mutta reunusta tehdessä kerän loppupää tuli vääjäämättä eteen. Alkoi kiivas langanmetsästys neulekavereiden keskuudesta. Jatalla on pitsihuivi Sivillasta ja lankaakin siitä tähteenä, mutta se paljastui tummemmaksi harmaaksi. Onneksi Lauralla oli oikeanväristä Silviaa, joka kaksinkertaisena vastaa Sivillaa. Aluksi tuntui, ettei se sovi erilaisen kierteisyyden ja eri värierän vuoksi, mutta puolen metrin päästä katsottuna eroa ei huomaa, eikä välttämättä lähempääkään, jos sitä ei tiedä. Ja ainahan voin myöhemmin korjata tuon kauneusvirheen. Varmaan teenkin niin. Ihan varmasti joo.
Sivillan väri oli minulle pienoinen pettymys, kun langat aikoinaan tulivat postissa. Olin odottanut hopeanharmaata lankaa, mutta kyllä se on vain harmaata. (Toisaalta meidän uusi auto on rekisteriotteen mukaan harmaa, mutta oikeasti se on hopeanharmaa, joten ehkä nämä seikat kumoavat toisensa.) Huivimalli on kyllä sen verran komea, etten ihan harmaahiirulaiselta onneksi näytä.
Päätin kuitenkin, että pääsiäiseksi huivi valmistuu, mutta tiukille ja jännäksi meni. Asiaan vihkiytymätön voi luulla, että neulomisessa ei kivin suurta dramatiikkaa voi olla, mutta siinä kyllä erehtyy. Viimeisen lankakerän huvetessa alkoi pulssi kohota. Ohjeen mukaan huiviin pitäisi mennä 1200 m lankaa, joten viisi vyyhteä Sivillaa eli 1250 m olisi pitänyt riittää. Olisi niin, mutta reunusta tehdessä kerän loppupää tuli vääjäämättä eteen. Alkoi kiivas langanmetsästys neulekavereiden keskuudesta. Jatalla on pitsihuivi Sivillasta ja lankaakin siitä tähteenä, mutta se paljastui tummemmaksi harmaaksi. Onneksi Lauralla oli oikeanväristä Silviaa, joka kaksinkertaisena vastaa Sivillaa. Aluksi tuntui, ettei se sovi erilaisen kierteisyyden ja eri värierän vuoksi, mutta puolen metrin päästä katsottuna eroa ei huomaa, eikä välttämättä lähempääkään, jos sitä ei tiedä. Ja ainahan voin myöhemmin korjata tuon kauneusvirheen. Varmaan teenkin niin. Ihan varmasti joo.
Sivillan väri oli minulle pienoinen pettymys, kun langat aikoinaan tulivat postissa. Olin odottanut hopeanharmaata lankaa, mutta kyllä se on vain harmaata. (Toisaalta meidän uusi auto on rekisteriotteen mukaan harmaa, mutta oikeasti se on hopeanharmaa, joten ehkä nämä seikat kumoavat toisensa.) Huivimalli on kyllä sen verran komea, etten ihan harmaahiirulaiselta onneksi näytä.
Ulkokuvat on ottanut Wööbi, suuret kiitokset!
Lopuksi vielä pari kuvaa pääsiäisyön jumalanpalveluksesta. Huivilla oli siellä debyytti.
Pasha
Ohje: Yhteishyvä
Koko: riittää useammaksi päiväksi
Tarvikkeet: ohjeen mukaiset, paitsi että rusinat unohtuivat ostaa ja niiden tilalla on reilusti sukaatteja ja kirsikoita. Hyvää on!
Kommentit