Kauan taistelin vastaan. Kieltäydyin selaamasta helmikirjoja. Rebekka pyysi kaveriksi helmityökurssille, mutta en lähtenyt. En en. En tarvitse uutta harrastusta. Jouduin kuitenkin asioimaan helmikaupassa hankkiessani helmiä mysteerihuiviin. Näin kaupassa punaisen helmilajitelmaputkilon, juuri minun väriseni, mutta jätin ostamatta. Minähän en helmitöihin haksahda.

Se putkilo jäi kuitenkin vaivaamaan, ja mielessäni alkoi pyöriä hahmotelma kaulaketjuksi. Annoin itselleni vielä yhden mahdollisuuden kieltäytyä, jos lajitelmat olisi jo myyty loppuun. Ei ollut, joten ostin helmiputkilon ja muut tykötarpeet ja hälytin Rebekan opastajaksi. Nyt minulla on sitten ensimmäinen itse tehty helmikoru. Siitä tuli ehkä vähän liian sydämellinen, mutta menköön tämän kerran. Alimmaisena korussa roikkuu simpukankuori. Kuvan värit poikkeavat taas todellisuudesta, vaikka leikin hyvän aikaa värinsäätönamiskojen kanssa.

812910.jpg

Halmiä jäi vielä iso läjä. Mitähän sitä seuraavaksi?