Uhkasin ensimmäisen, lahjaksi menneen Clapotiksen tehtyäni, että neulon itselleni samanlaisen, kunhan löydän täydellisen raitalangan. Novitan tämän syksyn Jättiraita ei ole täydellinen - en pidä vaaleammasta vihreästä, ja lanka oli omituisen höttöisen tuntuista - mutta sen verran läheltä liippaa, että tuli huivi neulottua. Mielestäni raitalangat sopivat Clapotikseen hyvin, koska vaakaraidat muodostavat kontrastin pudotettujen silmukoiden muodostamille pystyraidoille. Clapotis on jännän kiehtova malli: vaikka se on yksinkertainen, siinä tapahtuu koko ajan ja mielenkiinto pysyy yllä. Kolmatta Clapoa en kuitenkaan ihan heti ala neuloa.
Lankaa huiviin meni vajaa 300 g. Tein lisäyksiä sen verran, että suorassa osuudessa kerroksella oli seitsemisenkymmentä silmukkaa. Huiville tuli pituutta reilut kaksi metriä.
Maartsin matkassa täytti hiljattain vuoden. Tuli pidettyä synttärit matalalla profiililla, koska itsekin unohdin koko asian. Jotain arvontaa järjestynee lähiaikoina, kunhan hankkiudun eroon sitkeästä, pitempään jatkuneen kuumeen aiheuttaneesta viruksesta. Kuume vielä voisi mennäkin, mutta myös ranteet ovat kipeät, eikä pysty paljon neulomaan.
Kommentit