lauantai, 18. lokakuu 2008
Maartsi muuttaa
perjantai, 17. lokakuu 2008
Mukiinmenevät puput osa 3
Olen käynyt ostoksilla Huuto.netissä ja saanut kasaan vanhempia Arabian pupumukeja sekä sinisen Pentikin mukin. Uusi Satutunti-muki (toinen vasemmalta) ostettiin kimpassa Rasavillirusakon kanssa. Ne nimittäin myytiin kahden pakkauksessa; toki molemmilla on omat mukinsa.
Vanhimmat mukit ovat hirveissä hinnoissa (yhdestä oli juuri maksettu Huutiksessa 165 e), joten toistaiseksi ne saavat jäädä puuttumaan kokoelmistani. Sen sijaan olen hankkinut Arabian Fauna-sarjan seinälautasen.
maanantai, 13. lokakuu 2008
Viikon vitsi
torstai, 9. lokakuu 2008
Hameväkeä
Kolmen illan uurastus ompelukurssilla tuotti tulokseksi pitkän hameen. Kangas on edellisellä ompelukaudellani noin 10 vuotta sitten ostettua puuvillagabardiinia. Ilmeisesti suunnittelin siitä jotain jakkupukua, mutta en ensinnäkään ole jakkupukuihmisiä enkä ole ollut ja toivottavasti en joudu olemaankaan sellaisissa töissä, joissa jakkupuku on välttämätön. Niinpä sitten tuo toistaiseksi tarpeeton vaatekappale jäi tekemättä. Nyt kaivoin kurssin alettua kankaan esiin ja päätin tehdä siitä vaatteen, jota takuulla tulee pidettyä.
Hame on koottu kuudesta samanlaisesta kaitaleesta. Kaava oli Modassa 4/99. Hameessa on vuori, ja sivulla on vetoketjukiinnitys. Opettaja kehotti minua ompelemaan helman käsin. Ei ole käsinompelu mielipuuhiani, ja tuota helmaahan hameessa riitti. Ei siinä kuitenkaan mennyt kuin tunti, mutta hartiat ja etusormi olivat sen jälkeen kipeitä. Lisäksi jouduin laiskanläksyyn silityksestä, sillä suosimani äkkiä kaikki ikävät hommat alta pois -taktiikka ei tuonut toivottua tulosta, vaan piti ottaa rauta uudestaan kauniiseen käteen ja työskennellä rauhallisesti.
Laitetaan vielä kuva koko immeisestä. Olisi pitänyt kietaista kaulaan jokin huivi. Paitakin on ihan rutussa, mutta onpahan ainakin hame silitetty kunnolla.
Minulla oli tarkoitus juhlistaa jotenkin blogin 2-vuotissynttäreitä, mutta muistelin aloittaneeni bloginpidon vasta marraskuussa. Merkkipäivä oli kuitenkin jo syyskuun puolella. Haluan kuitenkin lausua muutaman sanasen tässä yhteydessä. Monet sanovat aloittaneensa blogin muistikirjaksi itselle ja ovat sitten huomanneet saaneensa lukijoita. Minulla oli päinvastaiset intressit, sillä halusin päästä esittelemään upeita töitäni kansalle ;). Sittemmin olen huomannut, että tarkistan usein blogista, esimerkiksi paljonko lankaa meni johonkin työhön tai etsin ohjeiden linkkejä kirjoituksistani. Kauheasti en käsityömaailman ulkopuolelta asioistani kertoile, joten jos haluaa tietää, mitä minulle oikeasti kuuluu, ei kannata tyytyä pelkästään blogin tietoihin. Katsotaan saanko myöhemmin aikaiseksi juhlintaa, ilmapalloja ja arvontaa, mutta toistaiseksi ohitamme syntymäpäivät näin vaatimattomasti.
sunnuntai, 5. lokakuu 2008
Messumuistoja
Messuille oli sovittu blogitapaaminen, ja siellä tutustuin mm. Kaisaan, Mariin ja Villasukkaan. Kiertelimme yhdessä ja istuimme kahvilla ja oli oikein mukavaa. En tiedä, mikä neulepiireissä vetää puoleensa. Olen erakkotyyppiä. Jos soveltuvuustesteissä tai vastaavissa esitetään väite Tutustun mielelläni uusiin ihmiseen, minä en siihen ruutuun ruksia vedä. Entisissäkin tuttavissa on tarpeeksi sietämistä. Missä tahansa muussa tilaisuudessa jättäisin kokoontumiset väliin, mutta neulojien seura vetää puoleensa. Ehkä syy on se, ettei kukaan utele työpaikkoja, perhesuhteita tai niiden puuttumista, mikä on tietenkin normaalin jutustelun peruskamaa mutta minusta kiusallista, vaan keskitytään tärkeisiin asioihin, kuten neulomiseen, malleihin ja lankoihin, ja itsestään saa kertoa, jos haluaa.
Lankoja ostin todella maltillisesti, kun tiedetään, millaisiin suorituksiin pystyn. Kassiin hyppäsi kaksi kerää Stepiä, vyyhti Raijan Aitan Wollia kokeeksi ja vyyhti viheriäistä Jitterbugia. Tekisi mieli aloittaa heti uusista langoista. Onko pakko neuloa entiset ensin pois?
Heinikan tiskillä oli Maiju esittelemässä leimausta. Sain hyviä vinkkejä ja ostin leimasinsetin ensi vuoden joulukortteja varten (tämänvuotisiin on jo idea mietitty ja pahvitkin leikattu). Olen etsiskellyt huivien kanssa pidettävää solkea, ja mieleinen raudasta taottu löytyi Taina Uutelan kojulta.
Ja reissuhan ei ole täysin onnistunut, jos ei pupukokoelma kartu. Kaikki pitkäkorvat ovat Hannele Hämäläisen työtä.